Virhe
  • Table '.\hanke_meok\mim_vvisitcounter' is marked as crashed and should be repaired SQL=SELECT count( * ) AS records, MAX( id ) AS max FROM mim_vvisitcounter

Tiedotteet

Tiedotteet

MEOK-hankkeen esite (pdf)

MEOK-hankkeen pikaesite (pdf)

MEOK-hankkeen tilannekatsaus, kevät 2012

Tilannekatsaus kevät 2012 (pdf)

Mikä on Meok?

Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä (MEOK) 2010-2013 -hanke tähtää musiikin erityispedagogiikan osaamisen, menetelmien ja koulutuksen kehittämiseen. Pohjois-Savon alueelle kohdentuvaa hanketta (budjetti 227.000 €) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hankkeen päävastuullinen toteuttaja on Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö yhteistyökumppaneinaan Kuopion konservatorio ja Sibelius-Akatemian Kuopion toimipiste. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.10.2010 – 30.9.2013 ja sen projektipäällikkönä toimii musiikin tutkimus- ja kehittämistoiminnan lehtori Päivi-Liisa Hannikainen, vastuukouluttajana Annukka Knuuttila, projektityöntekijänä Hanna Turunen ja projektikoordinaattorina Paula Kosunen.

Musiikki kuuluu kaikille

MEOK-hanke pyrkii edistämään musiikillista tasa-arvoa ja ehkäisemään musiikillista syrjäytymistä. Kaikilla tulisi olla oikeus pedagogisesti laadukkaaseen ja monipuoliseen musiikinopetukseen, ja musiikin harrastamisen tulisi olla mahdollista yksilön ominaisuuksista, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

MEOK-hankkeen tavoitteena on uudistaa ja tehostaa musiikin käyttöä eri toimintaympäristöissä (mm. varhaiskasvatus, koulut, musiikkioppilaitokset, vapaa sivistystyö, seurakunnat, sosiaali- ja terveysala). Hanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan niihin erityisiin tarpeisiin, joita erilaisten oppijoiden ja muiden erityisryhmiin lukeutuvien henkilöiden osallistuminen musiikkitoimintaan edellyttää. Hankkeen sisällössä korostuvat musiikin yksilöllistetyn opetuksen ja erityismusiikkikasvatuksen periaatteet ja käytännöt. Hanke pyrkii osaltaan myös lisäämään ja edistämään musiikin erityispedagogiikkaan liittyvää yhteistyötä, tiedotusta ja verkostoitumista sekä yrittäjyyttä.

Keskeistä hankkeen toiminnassa on Kuopion Musiikkikeskuksessa toimivien oppilaitosten (Savoniaammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö, Sibelius-Akatemia, Kuopion konservatorio) yhteistyö ja yhteinen halu kehittää toimintaansa ja laajentaa verkostojaan Musiikkikeskuksen ulkopuolelle paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Oppilaitokset haluavat vahvistaa näin yhteiskunnallista rooliaan ja pyrkivät vastaamaan pedagogisen ja taiteellisen toiminnan uusiin haasteisiin.

Hankkeen sisällössä korostuvat musiikin ammattilaisten, opiskelijoiden sekä harrastajien musiikillisen osaamisen hyödyntäminen, uudistaminen ja tehostaminen. Uusien musiikin erityispedagogiikkaan painottuvien menetelmien, toimintamuotojen ja innovaatioiden kehittämisellä tähdätään eri kohderyhmien hyvinvoinnin edistämiseen, ja tavoitteena on myös niiden käyttöönotto koulutettavien työympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on siten kehittää erityisten oppijoiden ja erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden palveluita ja edistää heidän osallistumismahdollisuuksiaan sekä tasavertaista kohteluaan eri oppilaitoskulttuureissa ja muissa organisaatioissa.

Musiikin erityispedagogiikan käsite on tieteellisesti määrittelemätön, mutta on ollut viime aikoina erityispedagogisen tutkimuksen mielenkiinnon kohteena (mm. Sibelius-Akatemia sekä Itä-Suomen ja Jyväskylän Yliopistot). Jopa kansainvälisellä tasolla käydään parhaillaan keskustelua musiikkiterapian, musiikkikasvatuksen ja erityispedagogiikan rajanvedosta. MEOK-hankkeessa tunnustetaan tietoisesti musiikin opetuksen kuntouttavat ja oppijan kehitystä tukevat tavoitteet. Sen arvomaailma ja toiminta kytkeytyvät myös kehittymässä olevan laaja-alaisen musiikkikasvatuksen ideologiaan, jossa avainasemassa ovat musiikkipedagogiikka, erilaisten kohderyhmien tuntemus ja uudistuvat välineet sekä menetelmät.

Hankkeen taustaa

Hankkeen lähtökohtana ovat uudet tarpeet, jotka kohdistuvat musiikinopettajien ammatilliseen osaamiseen ja jotka heijastelevat musiikkioppilaitosten oppilasaineksen moninaisuutta ja siihen kytkeytyviä pedagogisia haasteita. Kuopion konservatorion rehtori Anna-Elina Lavaste totesi 2009 tekemässään opinnäytetyössä "Haastavaa ja palkitsevaa" - Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen musiikkioppilaitoksissa (Savonia-ammattikorkeakoulu, Musiikki ja tanssi), että musiikkioppilaitoksissa työskentelevien musiikkipedagogien osaamisessa on merkittäviä puutteita huomioiden alan nykyiset tarpeet ja tulevaisuus. Ongelma on tunnistettu myös musiikkipedagogeja kouluttavissa korkeakouluissa. Musiikkioppilaitoksissa toimivien musiikkipedagogien koulutuksesta vastaavat maan ainoa musiikkiyliopisto Sibelius-Akatemia ja ammattikorkeakoulujen musiikkipedagogi (AMK) -koulutusta järjestävät yksiköt. Niiden tutkintoon johtavassa koulutuksessa ei musiikin erityisopetuksen tarpeita ole toistaiseksi juurikaan huomioitu.

Uutta, erityispedagogisista lähtökohdista tutkittua ja kehitettyä osaamista tarvitaan myös sellaisissa ympäristöissä, joissa musiikki on toiminnan yksi tärkeä väline. Tällaisia ovat koulut ja seurakunnat sekä ne sosiaali- ja terveysalojen tahot, joissa musiikki palvelee yhtenä kuntouttavana tai asiakkaan virkeyttä ja elinvoimaa ylläpitävänä toimintamuotona.

Musiikin erityisopetuksen tarvetta esiintyy

  • taiteen perusopetuksessa (lasten, nuorten ja aikuisten musiikin perusopetus)
  • kirkkomuusikoiden työkentässä (musiikillinen toiminta eri ikäryhmien parissa, erityisryhmien rippikoulut, musiikin käytön ohjaaminen muilla seurakunnan työaloilla)
  • kouluissa (luokanopettajien ja musiikinopettajien opetustilanteet, harrastustoiminta kouluissa)
  • terveydenhoidon yksiköissä, lastenhuollon yksiköissä ja nuorisokodeissa, vankiloissa, erilaisissa palvelukotiympäristöissä (virike- ja harrastustoiminta, kuntouttava toiminta)
  • hyvinvointisektorilla (nuorisotoimi, vanhustyö, kuntouttava toiminta).

Uudistustarpeita pedagogiseen ajatteluun ja osaamiseen ovat luoneet monet tekijät, kuten

  • opettamisen ja oppimisen kulttuurin muuttuminen
  • uudet, musiikinharrastuksesta motivoituneet kohderyhmät, joiden opettaminen edellyttää pedagogisten menetelmien kehittämistä
  • lasten ja nuorten kasvavat ongelmat sekä erilaisten vammojen ja oireyhtymien yleistyminen
  • kasvava vanhusväestö erityisenä kohderyhmänä
  • ennaltaehkäisevän toiminnan tarpeet ja mahdollisuudet: hyvinvointia tulee ylläpitää ja kuntoutus ajoittaa vaiheeseen, jolloin taiteen terapeuttiset vaikutukset ovat hyödynnettävissä ilman varsinaista terapiaa.

Hankkeen sisältöä tukee musiikin erityispedagogiikan osaaminen, jota Kuopiossa on saatavilla. Kuopiolaiset musiikkioppilaitokset ja korkeakouluyksiköt ovat jo vuosien ajan kehittäneet musiikin käyttöä erityisryhmien toiminnassa. Esimerkkejä tästä ovat Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen Kuopion toimipaikan LUMO-koulutukset kehitysvammaisille ja musiikkiterapian ja taiteen terapeuttisen käytön erityiskurssit eri ammattilaisryhmille 1990-luvulla sekä Kuopion konservatorion vuodesta 2001 lähtien järjestämä musiikin ja tanssin erityisopetus (yksilöllistetty opetus) lapsille ja nuorille. Musiikin ja tanssin käyttöä  erityisryhmien viriketoiminnassa edistettiin Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikön "Soveltavan musiikin ja tanssin erikoistumisopinnot" -koulutuksella vuosina 2007–2008 ja 2008–2009.

Muita aihepiiriin kytkeytyviä paikallisia hankkeita ja toimintamuotoja ovat olleet mm. Yhteisömuusikkoprojekti (2008), jonka Savon Vammaisasuntosäätiö toteutti yhteistyössä Savoniaammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion kanssa. Samaan kategoriaan kuuluu myös Vanhusten yhteisömuusikko -projekti, jonka Kuopion kaupunki toteutti Puijonlaakson palvelukodissa yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

MEOK-hankkeen tilannekatsaus toimintamuodoittain

MEOK-hankkeen toiminta ilmenee kuuden eri toimintamuodon kautta. Niitä ovat musiikin erityispedagogiikan täydennyskoulutus (40 op), lyhytkurssitoiminta, musiikin erityispedagogiikan syventymiskohde musiikkipedagogi (AMK) -koulutuksessa, työskentelymenetelmien ja -välineiden kehittäminen, virtuaalipalvelujen käynnistäminen ja sisällön tuottaminen sekä alan nykyisten ja tulevien toimijoiden ja työelämätahojen vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen lisääminen.

Musiikin erityispedagogiikan ammatillinen täydennyskoulutus (40 op) käynnistyi maaliskuussa 2011. Kaksi vuotta kestävään koulutukseen valittiin hakemusten ja haastattelujen perusteella 20 ammatillisen tutkinnon suorittanutta osallistujaa. Mukana on niin musiikkikoulutuksen, perus- ja erityisopetuksen kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiakin, jotka kaikki kokevat tarvitsevansa tämäntyyppistä koulutusta työnsä tueksi. Kaikilla heillä on takanaan jo pitkä ammattiura ja vahva ammatti-identiteetti, mutta musiikillisilta taidoiltaan lähtökohdat ovat erilaisia, sillä osa heistä on esiintyviä taiteilijoita, muusikoita ja musiikinopetuksen ammattilaisia, osa musiikin harrastajia.

Koulutus on ollut käytännönläheinen ja ulkopuolisia kouluttajia on käynyt runsaasti. Vuoden 2011 aikana täydennyskoulutus keskittyi musiikin erityispedagogiikan yhteisiin opintoihin (20 op), joissa perehdyttiin mm. opiskelukäytäntöihin ja -välineisiin sekä musiikin erityispedagogiikan kohderyhmiin, menetelmiin, välineisiin, toimintatapoihin ja -kulttuuriin. Lisäksi aloitettiin musiikillisten taitojen laajentaminen sekä oppimateriaalintuottamisprosessit. Syyslukukaudella 2012 koulutuksessa saatetaan loppuun ammatillisesti eriytetyt opinnot (18 op). Opiskelijat ovat suorittaneet kevään 2012 aikana harjoittelun, josta laativat kesän ja syksyn aikana raportin. Koulutuksen päättöseminaari (2op) toteutetaan marraskuussa. Koulutuksesta raportoidaan kevätlukukaudella 2013.

Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikön musiikkipedagogi (AMK) -tutkintoon johtavaan koulutukseen sisällytettiin syksyllä 2011 uudeksi valinnaiseksi syventymiskohteeksi erityismusiikkikasvatukseen painottuva opintokokonaisuus (12 op + 28 op). Kohderyhmänä olivat Musiikin ja tanssin yksikön 2.-4. vuosikurssin opiskelijat, jotka ilmoittautuivat syventymiskohteen opintoihin oman HOPS:nsa mukaisesti. Syventymiskohteeseen sisältyvät opintokokonaisuus Erityismusiikkikasvatus (12 op) sekä vapaasti valittavia opintoja (yhteensä enintään 28 op), joihin voi sisällyttää esim. harjoittelua (8op) sekä erityismusiikkikasvatukseen painottuvan opinnäytetyön (12op). Koulutuksessa hyödynnetään täydennyskoulutuksen kautta syntynyttä yhteistyöverkostoa.

Syventymiskohteen kontaktiopetus aloitettiin syyskuussa 2011. Erityismusiikkikasvatuksen (12 op) kokonaisuuteen kuuluivat kurssit: Musiikin erityispedagogiikan perusteet (4op), Erityismusiikkikasvatuksen menetelmät ja välineet (2op) ja Musiikkialan yrittäjyyden perusteet (4op). Lisäksi opiskelijat toteuttivat ryhmäprojektina Oppimateriaalin tuottamisprosessin (2op).

Lyhytkurssitoiminta on käynnistetty marraskuussa 2011. Lyhytkestoisilla koulutuksilla on pyritty tukemaan joustavin menetelmin hoito- ja kasvatusalan ammattilaisten työtapojen kehittämistä. Tavoitteena on jakaa tietoa, osaamista ja virikkeitä luokanopettajille, vanhus- ja vammaistyön toimijoille sekä muille ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneet hyödyntämään musiikin erityispedagogiikan menetelmiä työssään. Koulutuksissa on pyritty huomioimaan ja ottamaan käyttöön kunkin koulutusryhmän ja koulutettavan oma musiikillinen osaaminen.

Musiikista "liikettä ja lääkettä" -päiväkursseja (7h) on toteutunut lukuvuoden 2011-2012 aikana kaksi, joista toinen pidettiin luokanopettajille (kouluttajina Annukka Knuuttila sekä Paula Niemi) sekä toinen vanhus- ja vammaistyön toimijoille (kouluttajina Paula Niemi ja Tiina Jortikka) Lisäksi hankkeen toimesta on järjestetty syyslukukaudella 2011 kolme koulutusta Siilinjärven päivähoitohenkilöstölle ja tammikuussa 2012 Särkiniemen päiväkodin henkilökunnalle kohdennettu koulutustilaisuus. Näissä kouluttajana toimi Annukka Knuuttila. Hänen toimestaan on toteutettu/meneillään myös muutamia muita projektikoulutuksia, joissa kehitetään ja testataan uusia menetelmiä uusille kohderyhmille. Keväällä 2013 järjestetään valtakunnallinen musiikin erityispedagogiikan seminaari kaikille menetelmiä hyödyntäville ammattilaisille. Seminaarissa välitetään hankkeen tuloksia alan toimijoille ja tuetaan muusikoiden työelämäverkostojen laajentumista ja heidän sijoittumistaan uusille työkentille.

Yksilöllistetyn opetuksen ja erityismusiikkikasvatuksellisen ryhmätoiminnan työskentelymenetelmien ja -välineiden kartoittaminen ja kehittäminen ovat avainasemassa MEOK-hankkeen koulutuskokonaisuuksien suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Musiikin erityispedagogisista lähtökohdista tutkittuja ja kehitettyjä välineitä, toimintatapoja ja ohjeistusta sekä oppimateriaalia on koulutusten puitteissa syntymässä niin koulu- ja musiikkioppilaitosmaailman kuin sosiaali- ja terveysalan sekä yrittäjyydenkin tarpeisiin. Koulutuksiin osallistuneet ovat kokeneet, että kykenevät jatkossa paremmin tiedostamaan ja hyödyntämään omaa asiantuntijuuttaan sekä siirtämään pedagogisia ajatuksia ja käytännön harjoituksia edelleen työhönsä/työyhteisöönsä.

Hankkeen virtuaalipalveluiden suunnittelu on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä asiantuntijat, kouluttajat ja opiskelijat sekä hankkeen henkilöstö tahoillaan laativat materiaalia erityismusiikkikasvatuksen tarpeisiin. Kotisivut avautuvat syksyn 2012 aikana ja niiden on tarkoitus toimia musiikin erityispedagogiikan osaamisen ja osaajien tiedonvälitysfoorumina.

Tähänastisia tuloksia

 

 

MEOK-hanke on lisännyt vuorovaikutusta ja verkostoitumista hankkeessa olevien oppilaitosten ja muiden toimijoiden välillä, mikä on jo nyt kehittänyt kaikkien osapuolten musiikillista ja pedagogista toimintaa. Hankkeen toiminnan kautta on pystytty herättelemään ajatuksia musiikin käytön lisäämisestä eri ympäristöissä ja koulutuksissa. Tieto musiikkioppilaitosten palveluista ja samalla tieto erilaisten oppijoiden musiikin harrastamismahdollisuuksista on levinnyt yhä laajemmalle.

Hankkeen avulla toteutettava yhteistyö on mahdollistanut nimenomaan opetusmenetelmien kehittämisen ja musiikin monipuolisemman ja kuntouttavan käytön. Esimerkiksi erityislasten soitonopetuksen tueksi on saatu uutta tietoa. Uusien opetusmenetelmien löytäminen ja kehittäminen (mm. oppimisvaikeuksien tueksi kehitetyt soitonopetusmenetelmät, integraatiokokeilut yhteismusisoinnissa, soittimien kehittäminen, musiikkiteknologian ja vaihtoehtoisten kommunikaatioiden hyödyntäminen) tehostavat oppimisprosessia ja myös parantavat yksilöllistetyn opetuksen periaatteiden mukaisesti osallistumismahdollisuuksia soitonopetukseen ja yhteismusisointiin. Verkostojen hyödyntäminen on mahdollistanut myös erityisryhmille suunnatun konserttitoiminnan kehittämisen (mm. konsertit eri kohderyhmille, konserttimuotojen kehittäminen perinteisistä luovemmiksi ja toiminnallisemmiksi, konserttien vieminen uusien yleisöiden luo).

Erityisesti täydennyskoulutuksessa, mutta myös muiden koulutusmuotojen kautta, on jo nyt kyetty tukemaan musiikki- ja opetusalan ammattilaisten osaamista, työuran kehittymistä, työllistymistä sekä elinikäistä oppimista. Hankkeen myötä oppilaitokset ovat tiedostaneet tulevaisuuden haasteet musiikin alan koulutuksessa; monipuolisesta "multimuusikkoudesta" saattaa muodostua haluttu ominaisuus musiikin alalla toimittaessa. Musiikin ammattikorkeakouluopiskelijoille hanke on antanut hyvät mahdollisuudet laajentaa osaamista soitto- ja opetustaidon lisäksi mm. luovuuden, muuntautumiskyvyn, verkottumisen ja markkinoinnin keinoin. Laajan kouluttajajoukon turvin heidän on ollut mahdollista laajentaa omaa pedagogista ja taiteellista ajatteluaan sekä luoda kontakteja.

MEOK-hankkeen merkitys aloitteentekijänä 

 

 

Hanke on avannut yhteistyökanavan alan toimijoiden välille ja lisännyt yhteistyötä paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnan tasolla ja myös kansainvälisesti. Hankkeessa yhteistyö on näkynyt käytännössä mm. tiedon jakamisena, tutustumiskohdekäynteinä, luennoitsijavierailuina sekä lisääntyneinä mahdollisuuksina opiskelijoiden opinnäytetyö- ja harjoitteluprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Täydennyskoulutusryhmän opintomatka Helsinkiin 19.–20.4.2012 oli onnistunut ja tuloksellinen kokemus. Kevään aikana oli käyty keskustelua pohjoissavolaisten kansanedustajien Markku Eestilän ja Markku Rossin kanssa musiikin erityispedagogiikan kysymyksistä ja tämän tiimoilta järjestyi myös tapaaminen Markku Rossin kanssa Eduskuntatalossa. Retkeen sisältyivät tutustumiskäynnit Ruskeasuon kouluun ja sen musiikinopetukseen Juha Salon opastuksella sekä Musiikin erityispalvelukeskus Resonaariin rytmiikka-, kuoro- ja bändidemojen kautta opettajinaan Markku Kaikkonen, Kaarlo Uusitalo ja Resonaari Group. Lisäksi täydennyskoulutuksen opiskelijat Kaija Matilainen ja Silja Nousiainen sekä kouluttaja Annukka Knuuttila tapasivat Sibelius-Akatemian dekaani Elina Laakson toimeksiannosta Musiikkitalossa Sibelius-Akatemian tiedottajan Karoliina Pirkkasen, joka kirjoittaa artikkelin MEOK-hankkeesta Sibelius-Akatemian tiedotuslehteen. Matka vahvisti siten omalta osaltaan verkostoitumisen ja kontaktien merkitystä tämänkaltaisessa hankkeessa.

MEOK-hankkeen aloitteesta Kuopion kaupunginorkesteri järjesti keväällä 2011 kehitysvammaisille kuulijoille suunnatun klassisen musiikin konsertin. Hyvän palautteen ansiosta vastaava konsertti järjestettiin uudelleen toukokuussa 2012. Tuorein kontakti on ollut Knuuttilan ja Mirja Klemetin osallistuminen Aluehallintoviraston (AVI) järjestämään Suomi toisena kielenä (S2) -koulutukseen, mikä on nostanut keskusteluihin esille musiikin merkityksen suomen kielen opetuksen tukena.

Kontaktien ja verkottumisen myötä on lisätty paitsi MEOK-tietoutta myös jaettu laaja-alaisesti tietoa musiikin harrastuspalveluiden tuottajista ja heidän toiminnastaan. On havaittu, että erityisryhmien musiikin- ja soitonopettajista on huutava pula, mutta toisaalta paikallistasolla tietoisuus palveluista, esimerkiksi Kuopion Musiikkikeskuksen toimijoista ja toiminnoista, saattaa musiikkisektorin ulkopuolella olla yllättävän vähäistä. Vastavuoroinen tiedonkulku ja keskusteleva ilmapiiri eri toimintaalueiden (mm. koulut, musiikkioppilaitokset, seurakunnat, terveydenhuolto, sosiaalityö, soitinrakennus ja yrittäjyys) välillä ovat jo itsessään arvokkaita tavoitteita yhteistyön kannalta, sillä toimiessaan ne edistävät eri sektorien asiantuntijuutta ja myös auttavat jo käytössä olevien toimintamuotojen kehittämisessä.

                                                                                                 Hanna Turunen