Virhe
  • Table '.\hanke_meok\mim_vvisitcounter' is marked as crashed and should be repaired SQL=SELECT count( * ) AS records, MAX( id ) AS max FROM mim_vvisitcounter

Musiikkioppilaitoksissa ja vapaassa sivistystyössä

Varsinainen lähtölaukaus musiikin erityispedagogiikan kehittymiselle Suomen musiikkioppilaitoksissa oli taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2002 kirjattu pykälä oppimäärän ja opetuksen yksilöllistämisestä:

"Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena."

Lähde: Opetushallitus 2002: Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002. Luku 4, § 10. [Määräys 41/011/2002].
Saatavilla: http://www.oph.fi/download/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf

 

Vuonna 2005 mahdollisuus opetuksen yksilöllistämiseen kirjattiin myös taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin.

"Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely."

Lähde: Opetushallitus 2005: Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005. Luku 4. [Määräys 11/011/2005].
Saatavilla: http://www.oph.fi/download/123012_taideyl_ops.pdf

 

Laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta, joka on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää opetusta, annetaan pääasiassa musiikkioppilaitoksissa. Yleistä oppimäärää noudattelevat esim. kansalaisopistot.

Taiteen perusopetuksesta annetun lain 1 §:n mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, ja sitä järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Taiteen perusopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteenalakohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on kuvattu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään musiikkioppilaitoksissa, muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa tai muulla tavoin. Oppimääriä ovat laaja ja yleinen, jotka ovat rinnakkaisia. Laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason sekä musiikkiopistotason opinnot, joiden laskennallinen laajuus on 1300 tuntia (45 min oppitunti). Yleinen oppimäärä sisältää tasolta toiselle eteneviä opintokokonaisuuksia, joissa 10 opintokokonaisuuden laskennallinen laajuus on 500 tuntia (45 min oppitunti). Lisäksi sekä laajaan että yleiseen oppimäärään voi sisältyä mahdollisia varhaisiän ja aikuisten opintoja, joiden järjestämisestä ja laajuudesta päättää koulutuksen järjestäjä.

Lähde: Opetushallitus 2008: Tiedote Taiteen perusopetuksen järjestäjille 18.3.2008. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/110889_tpo_tiedote_16_2008_suom.pdf

 

Huomionarvoista oppimäärän ja opetuksen yksilöllistämisessä oli musiikillisen toiminnan pedagogisen luonteen korostaminen. Se myös avasi erityisesti musikaalisille kehitysvammaisille oppilaille tasavertaisen mahdollisuuden hakeutua taiteen perusopetuksen piiriin.

Kuopion Konservatorio sai vuosina 2002–2004 Opetushallituksen rahoituksella tehtäväkseen luoda pedagogisia ja hallinnollisia käytäntöjä oppimäärän ja opetuksen yksilöllistämiseksi. Tässä kehitystyössä havaittiin pian, että niin yksilö- kuin ryhmäopetuksessakin haasteet liittyivät usein oppilaiden kehonhahmotukseen ja -hallintaan, hienomotoriikkaan, kommunikaatioon, hahmotukseen, keskittymiseen ja aistivammoihin. Kuopion konservatoriossa musiikinopetuksen opetusmenetelmiä lähdettiin kehittämään konsultoimalla lasten tanssinopetuksen asiantuntijoita, fysio-, toiminta- ja musiikkiterapeutteja sekä erityiskouluja ja Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin asiantuntijoita. Myös musiikkileikkikoulun työtapoja ja eri musiikinopetusmenetelmiä (esim. Suzuki, Orff) hyödynnettiin entistä enemmän soitonopetuksen tueksi. Samalla huomattiin, että niin soiton- kuin tanssinopetuskin sisältävät paljon kuntouttavia elementtejä.

Tämä pedagoginen kehitystyö innosti Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikön huomioimaan opetussisällöissään myös erilaiset oppijat. Musiikin ja tanssin erikoistumisopinnot (30 op) järjestettiin täydennyskoulutuksena lukuvuosina 2007–2008 ja 2008–2009. Myös varhaisiän musiikkikasvatuksen opintoihin sisällytettiin konservatorion erityisryhmien musiikin- ja tanssinopetuksen observointia.

Kuopion konservatorion, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kasvava kiinnostus lisätä musiikinopetuksen saavutettavuutta laajemmin antoi sysäyksen oppilaitosten yhteiselle MEOK- hankkeelle. Sen kautta on mahdollistunut opetusmenetelmien kehitystyön täysipainoinen jatkuminen ja oppilaitoksien opetussuunnitelmatyön edelleen kehittäminen. Hankkeen koulutukset ovat vaikuttaneet Pohjois-Savossa laajalti eri toimijoihin (mm. kanttorit, varhaiskasvattajat, kansalaisopiston opettajat). Niiden myötä yksilöllistämiseen liittyviä näkökulmia ja uusia menetelmiä on voitu ottaa käyttöön musiikkioppilaitosten lisäksi muuallakin. Täydennyskoulutuksessa erilaisen oppijan asemaa musiikkioppilaitoksissa ja vapaan sivistystyön sektorilla on pohdittu mm. kohtaamisen, yhteismusisoinnin, opetusmenetelmän käytön sekä arvomaailman ja työnkuvan näkökulmista.

Hankkeen yhtenä merkittävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että musiikin erityisoppijat nähdään nyt erilaisina oppijoina, joiden opettaminen edellyttää opettajilta aiempaa laajempia pedagogisia ja menetelmällisiä valmiuksia. Valtakunnallisesti hanke on omalta osaltaan edistänyt inklusiivista ajattelua ja juurruttanut osallistavan musiikkipedagogiikan periaatteita niin hankkeen kautta löytyneiden yhteistyökumppaneiden kuin musiikin eri toimijoidenkin keskuudessa.
-Annukka Knuuttila ja Hanna Turunen

 

Linkkejä:

Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry
http://www.musicedu.fi/fi/etusivu

EMU, The European Music School Union
http://www.musicschoolunion.eu/